...mutta vihanpitäminen on syntiä

Kun vihastuminen jää päälle, se muuttuu tunnetilaksi, jota me nimitämme kiukuksi, katkeruudeksi, anteeksiantamattomuudeksi. Ne kuvaavat samaa ilmiötä, mutta niissä on hieman eri sävy.

Raamattu antaa aivan yksiselitteiset ohjeet siitä, mitä näitten tunnetilojen suhteen pitää tehdä: hylätkää kaikki katkeruus, kiukku, viha…(Ef. 4:30). Heprealaiskirje varoittaa katkeruuden kavalista juurista ja siitä, miten ne saastuttavat monia. Raamattu puhuu, että lopunaikoina ihmiset loukkaantuvat toinen toisiinsa. Saatana tekee kaikkensa saadakseen kristityt loukkaantumaan keskinäisissä suhteissaan ja aiheuttaakseen sitä kautta ihmisissä tehottomuutta ja toimintakyvyttömyyttä. Siksi puhdas, eheä mieli ja luja perustus Jeesuksessa Kristuksessa ovat niin tärkeitä. 

KATKERUUDELLA ON MONET KASVOT

Katkeruus ja anteeksiantamattomuus ovat taitavia piiloutumaan. Sen tähden ihmisen on niitä vaikea tunnistaa. Moni sanookin silmä kirkkaana, että ”minulla ei ole katkeruutta, olen antanut kaikille anteeksi”, ja kuitenkin ajattelu, puheet, asenteet ja käyttäytyminen voivat kertoa ihan muuta.

Katkeruus voi ilmetä monilla eri tavoilla. Se voi tulla esille toisten tuomitsemisena, arvosteluna,  kateutena; juoruamisena, pahansuopaisuutena, suoranaisena rankaisemisen ja häpäisemisen tarpeena; ärtyisyytenä, sisäisenä yksinäisyytenä, itsevihana ja häpeänä. Se voi ilmetä miellyttämisen tarpeena, hylätyksi tulemisen pelkona tai ylikiltteytenä. Se voi pukeutua ylihuolehtimisen ja murehtimisen kaapuun. Se saattaa näyttäytyä luottamattomuutena, voimakkaana kontrollina, kapinointina tai ylpeytenä. Se tulee kenties esiin syyllisyytenä tai toisten syyttelynä. Suorituskeskeisyyden tai korkean vaatimustason takaa voi löytyä katkeruutta, samoin väsymyksen ja lamaannuksen, masennuksesta puhumattakaan.

Katkera välttelee usein niitä, joitten kokee olevan katkeruuden aiheuttajia. Katkeruuden vallassa oleva saattaa vetäytyä omiin oloihinsa, jurnuttaa itsekseen tai vaipua itsesääliin. Katkera ihminen voi olla erittäin ärhäkkä suuttumaan pikkuasioista tai päinvastoin hän voi harrastaa mykkäkoulua ja sitä, että pidättäytyy antamasta itsestään mitään toiselle. Uhrautuvaisen marttyyrin sisältä löytyy  usein pitkäaikaista vihaa. Katkera kertaa mielessään loukkauksia, kehittelee vääriä kuvitelmia ja tekee herkästi virheellisiä tulkintoja. Katkeruus saattaa vääristää todellisuudentajua: katkera alkaa elää harhamaailmassa.

Katkeruus altistaa itsetuhoisuudelle, terveyden laiminlyönnille, monille riippuvuuksille.
Katkeruus vaikuttaa myös kehoon ja aiheuttaa monenlaista kipua, sydänvaivoja, vatsavaivoja, univaikeuksia, syöpää ym. Se voi ilmetä jännittyneisyytenä: katkera yrittää pitää jäykän panssarin tavoin vihan sisällään, ettei vaan räjähtäisi.

Katkeruus voi ilmetä myös väkivaltana: henkisenä, hengellisenä, taloudellisena, seksuaalisena tai fyysisenä.

Katkeruus toimii usein tulppana estäen sisäistä elämää virtailemasta. Katkeran on vaikea ottaa vastaan mitään hyvää ja on vaikea antaa rakkautta eteenpäin. Se kovettaa sydämen ja katkaisee yhteyden Jumalaan, itseen ja toisiin. Sydämen kovuus estää kuulemasta Jumalan ääntä ja kokemasta Jumalan läsnäoloa. Katkeruus on todella vakava, omaa ja toisten elämää tuhoava asenne, jota Jumala ei halua meillä olevan.

KATKERUUDESTA VOI PÄÄSTÄ VAPAAKSI

Kun on tunnistanut ja tunnustanut katkeruuden, sen kanssa kannattaa mennä Jeesuksen luo. Kipeät tunteet on viisasta käsitellä luotettavan ihmisen kanssa Jeesuksen läsnäolossa. Jeesus tietää, mitä on olla loukattu ja hylätty. Katkeruuden mukanaan tuomat ajatukset, puheet ja teot täytyy tunnustaa syntinä ja sanoutua niistä irti. Anteeksiannon saa ottaa vastaan Jeesuksen täytetyn työn ansiosta. Omien syntien tunnustamisen lisäksi anteeksianto toisille on tärkeätä, jos aikoo päästä katkeruudesta. Vääryyttä ja pahuutta ei tarvitse  antaa anteeksi.  Jumalakin vihaa vääryyttä, mutta ihmisille tulee antaa anteeksi. Pitkäaikaiseen vihaan saattaa liittyä myös katkeruuden henkivalta, joten puhdistautumisen jälkeen siitä kannattaa sanoutua irti. On viisasta pyytää, että Jumala täyttää katkeruuden jättämän tyhjän tilan Pyhällä Hengellään. Kun uudelleen ja uudelleen valitsee antaa anteeksi ja siunata niitä, jotka ovat pahoin tehneet, tunteetkin alkavat muuttua jälkijunassa. Kuuliaisuus ja ojentautuminen Sanan mukaan tuottavat Jumalan mielen mukaisia ajatuksia, sanoja, tekoja ja myös tunteita.

Jos siis katkeruudesta aikoo päästä vapaaksi, anteeksiantamiselle ei ole vaihtoehtoa. Sitä ei onneksi tarvitse yrittää omin voimin, vaan Jeesuksen kanssa, mutta siitä lisää myöhemmin.

Terttu Ojakoski